Voitonriemua.

Jihhaa! Tää diettihän toimii. Uskoisin eilisen keskiviikkopunnituksen ja tulevan maanantaipunnituksen (aion vaihtaa punnituspäivää, daa) välillä tapahtuvan odotetun eron 8-alkuisista lukemista 7-alkuisiin. Eli kiloja on kyllä karissut ja nopeasti. Harmi vaan, ettei sitä oikein taas missään tunnu huomaavan. Tai on ehkä jotkut kotilökähousut vähän väljät, mut sellaset nyt saattaa pesujen välillä löystyä ihan noin vaan käytöstäkin. Ainoa missä ehkä ihan realistisesti hoksaa jotain on työhousut. Ei ne ennenkään ylhäällä pysynyt ilman vyön kireälle vetoa, mutta nyt ei siis pysyis todellakaan. Pelkään jo etukäteen sitä miten joku työkaveri just vaatteista hoksaa mun laihduttavan. Eeeeeiiii... Ei sitä saa kukaan nähdä ennen kun oon valmis. Eli oikeesti laiha. Voisin vaik pysyy pläskinä nää ajat kokonaan ja sit joskus vuoden kuluttua rysäyttää suoraan tavotepainoon. (Joo ja sitähän ei kukaan huomais...)

Jalkapöydän rikoin ennen joulua. Joulu meni päin vittua lähinnä äidin takia. Joulun takia mielenterveys on ollu tosi heikoissa kantimissa, mut nyt on aika paljon jo valoa tunnelin päässä. Huominen kyllä ahdistaa kun en haluis mihinkään lähtä mut jos joku pyytää niin sit on "pakko". En haluis juomista turhaan kaloreita nyt just tähän väliin. Menee niin hyvin laihdutus ja laihtuminen.

No tässä nyt ohessa väliin (suoraan toisaalta kopsattu kertomukseni viime yön oudosta unesta...

------------
Weird. Näin niin kummaa unta viime yönä että ohhoh. Ensinnäkin tapasin siinä 1.-2. luokkien parhaan kaverini (joka on opiskellu muualla Suomessa nyt lukion jälkeen). Olin siis visiitillä sen luona paikassa jossa se on nyt asustellut, vaikka oikeesti ei siis olla pidetty juurikaan joulu- ja synttäritoivotuksia kummempia yhteyksiä enää vuosikausiin. No sit jotenkin mun entinen hoito sattu asumaan siellä missä se kaveri ja tää kaveri rupes kyselee multa et on kuullu vähän juttua meistä ja niin edelleen. Ensin haukuin sit sille kaverille hoitoa, mutta hetken päästä jo muistelin lämmöllä.

Siinä vaiheessa unta tää kaveri jotenkin feidautu pois ja ympäristö muuttui jokskin eteläks, turistihelvetiks, Kanarian saareks, tms. Siellä olin sitten matkalla viimosimman poikaystäväni kanssa, mutta elettiin vasta sitä iskemis-tutustumis-vaihetta. Se oli jotenkin tosi ahdistavaa, koska unessa oisin halunnu jo harrastaa tän "tulevan poikaystävän" kanssa seksiä, mutten osannu yhtään ilmaista tunteitani ja ajatuksiani sille ja jopa jotenkin vahingossa välttelin sitä. Oli tyyliin joku yleinen juhla tai festivaali ja istuin siellä mieluummin veljeni kun ton "tulevan poikaystävän" vieressä, yms. Hotellihuoneessa (jossa asuin tyypin kanssa) stressasin kanssa koko ajan lihavuudesta ja meikkaamisesta ja hiuksista ja kaikesta.

Sit tää aiemmin mainittu hoito (josta en siis myöskään oo kuullu varmaan pariin vuoteen mitään) oli tuolla etelässä vaikka ikäänkuin siellä samassa paikassa missä asui tän vanhan kaverini kanssa. (Piti siellä jotain omaa radiokanavaa, häh?!?) Sen kanssa harrastin sit villiä hyvää seksiä pitkin rantoja ja niittyjä jokusen kerran. Sit unen lopussa kävelin sen hoidon äidin kanssa jossain puistossa ja se äiti oli tosi tyytyväinen, et sen poika on mun kanssa naimisissa. Ja siis siinä unessa me ei oltu oikeesti naimisissa mut en hennonnu kertoa tolle äidille sitä.

Siis mistä näitä ihmeunia oikeen tulee??? Tosi outo.

Mut siis joo, toi ei ollu ollenkaan pääpointti miksi kirjoitin tän tänne. Vaan se että kautta koko ton unen olin siinä unessa ikäänkuin oma lihava tänhetkinen itseni. Laihdutin kyllä ja olin siis ikäänkuin omasta mielestäni ihan samassa tilassa senkin suhteen kuin todellisuudessa. Mutta unessa kukaan muu ei pitänyt mua lihavana. (En nyt väitä, että kukaan välttämättä todellisuudessakaan siitä kehtais esim. sanoa tai puhua...) Mut siis unessa pystyin hoidon kanssa sekstailemaan, vaikka kyllä stressasin ite läskeistä. Mutta siis se hoito oli ihan mehuissaan musta. Oli jotenkin tosi seisauttava ja voimaakin jopa antava uni. Meni koko aamu ihan tossa unimaailmassa. Pitääkin mennä stalkkeroimaan feisbuukissa tota hoitoa. :D
----------------------------

Tollasten ihme seksuaali-laihdutus-ahdistus-voimistus-alitajunta-sekoilujen lisäks oon vähän ehkä "ihastumassa" yhteen työkaveriin. Tai näin pelkään. Lainausmerkit on sen takia, että en tosiaankaan usko pystyväni enää silleen turvallisesti vaan kiltisti ihastumaan. Lähinnä varmaan osin ton unen tuoman fyysisen fiiliksen vallassa oon ikäänkuin kiimoissani tohon työkaveriin, koska se on mies, hyvännäkönen, mukava, flirtti, sinkku ja satun näkemään sitä lähes päivittäin. Sillä on just niin muhun vetoavat kasvonpiirteet ja käsivarret, että huh huh. Töissä kuitenkin sellasta pientä fyysistä läheisyyttäkin välillä, etten sellasta mistään muusta suunnastakaan tällä hetkellä saa. Tuntuu että ihan pienet katseet, käden kosketukset, henkäyksetkin virittää meidän välillä jotain jännitettä. Että voi herranjestas. Toivottavasti tyyppi pyöris mun elämässä vielä sittenkin kun todella oon taas se laiha kaunis itseni.