Long time, no jazz

No oho. Olin jo ihan suosiolla haudannu tän anailu- ja laihduttelukakkablogini, mutta kuinkas ollakaan oli ihan kommenttia satanut jokunen päivä sitten, niin innostuin nyt pikasta kuulumista kirjottelemaan. Ekana tietenkin painoasiaa.

Viime kevääseen mennessä olin itteni saanut kivasta reippaasti normaalipainoon, johkin 65 kiloon tai muuta vastaavaa. Kesällä alkoi perskale uusi miessuhde, joten sen jälkeen on varmaan viisi tai reilustikin tullu kiloja takasin. Ois kyllä aika taas ryhdistäytyä kun kesäkin tulossa! Onneks on pirtsakka kevätsää ulkona, jos tästä vaikka kohta lenkille. Sinällään en kyllä oo nyt painoa stressannut, koska onhan tässä elämässä jo monesti tullu todistettua, että onnistuu se ryhdistäytyminen kun vaan päättää!

Bentsot oon aika pitkälti lopettanu. Ensinnäkään en juuri saa niitä mistään ja toiseksi ne saivat mut kyllä tekemään aika tyhmiä juttuja. Kesällä vielä jonkun verran nappailin. Toisaalta tuntuu että alkoholia taas on palanut enemmänkin nyt, mutta eipä onneks oo enää listalla kaikkia sekakäytön vaaroja sentään.

En edes muista mitä kaikkea täällä on menneisyydessä pölissyt. Tuon tammikuussa vuosi sitten mainitun intoksikaation jälkeen yksi on ollut kesällä, heinä-elokuun vaihteessa. Olikin aika paha. Nyt on ollu taas hillitön ei ikinä enää buustaus, vaikka tosi vaikeita aikojakin tässä on talven aikaan ollu. Oon havaitsevinani sellasta, että valon määrä kyllä selkeesti vaikuttaa mun sairaudenkulkuun! Noi synkeimmät ajat talvella oli niin vaikeita, tosi masistelu-ahdistelu-menoa ja nukuin ihan hervottomat määrät. Heti kun valoa on alkanu tulla niin olokin on helpottanu ja tuntuu että kaikkea, koko elämää, jaksaa paljon paremmin.

Hm... Oon tarkotuksella pitäny tän blogin aikoinaan irti Höyhenestä / Rajattomasta, mutta kun nyt suoraan kysyttiin, niin Nixienä tosiaan siellä pyörin. Tosin en ole aikoihin vaivautunu sinnekään, eli ehkä tästä spurttaan saman tien sinnekin päivittelemään tän kevätinnostuksen voimin!