Retuperällä...

Uhhuh! Kohtuu oukkeisti meni soittelukeikka, mutta liikaa tuli toki juotua. Töissä tänään pärjäsin kuitenkin ihan kohtuu maireesti, vaikka ainahan petrattavaa olis. Nyt lähinnä ketuttaa tää kellonajan hyppäääminen yhden tunnin yli yöllä, kun nimenomaan sitä lisänukkuma-aikaa kaipaisin, enkä päinvastoin. Mut huominen viel, niis sit on tää viikonloppu-urakka ohi. Saa taas palata arkeen. On kaikki ruokavaliojututkin ihan rempallaan nyt eilen ja tänään ollu. Outs.

Miekkonen joi eilen varmaan vähän enempi kun minä ja on vieläkin töissä, että kivat sille. Mutta sillä on sentäs huominen vapaa.

Pidin eilen tovin kädestä entistä "hoitoani" jota en about ole hipaissutkaan johonkin yli kahteen vuoteen. Oli aika extremeä. Se otti mua kädestä ja piti vaan kiinni ja pidin kyllä sitten takasin kun pääsin tilanteesta jyvälle. Jotain puol minuuttia-minuutti varmaan käsittäin oltiin ainaskin. Puhui mulle siinä samalla jotain tosi neuvovaa, ominaiseen tapaansa. Se oli mun mielestä vaan jotenkin niin kummallista. Ja jollain tavalla merkityksellistä. Oisin voinut jatkaa pidempäänkin! Voi kun vielä joskus onnistuisin / innostuisin / saisin tilaisuuden / uskaltaisin / oisin tarpeeks humpussa / you-name-it, että saisin sen kanssa puhuttua kaikki vanhat tapahtumat oikein olan takaa läpi. Mitähän sellasesta tulis? Vähän sellanen toisentasonen muistelukin saattais olla tavallaan kivaa, mutta vaan noin teoriatasolla. :) Äh, miksi piti olla duunia, enkä voinut jatkaa juhlimista ja katsoa mitä sitten olis käynyt... No, ehkäpä yritän vaan unohtaa koko homman ainakin ensi juhliin asti.

Taidan käydä kävelyllä happihyppelyllä ja selvittelemässä ajatuksiani ja tuulettumassa ja haaveilemassa ja sittenpä luulen että melkein menenkin jo nukkumaan. Ei tässä oo enää kun tosiaan 14 tuntia että pitää taas olla duunissa. :/

Aattelin muuten hankkia toimipisteen vaihdoksen jos meiän kakkosen paluu lomalta ei helpota ton päällikön palloiluja. En muuten jaksa enää.

Feedback.

Statusta vähän:

+ Tulin justiinsa ic-tunnilta ja oh mikä ihku olotila on.

+ Eilinen ja mitä todennäkösimmin tää päivä on sujunut kaloritilanteelta oikein jees.

+ Täytin yhteishaun hakemuksen - nyt se saattais sit olla menoa jos niin tahdon!

+ Uusi esimies vaikuttaa aika suoranaisesti arvostavan mua työkumppanina ainakin jossakin määrin, ja painotus sanoitta jossain määrin on tilanne molemminpuolisehko.

+ Huomenna pääsen soittelemaan musiikkia juhlakansalle, pää on täynnä ideaa.

+ Tuntuu että multa tosissaan löytyis intoa saleiluun, kun nyt sain sen ohjelman. Oikein hotittais jo mennäkin...

+ Huomasin juuri että ollaan saatu inhottava lahjaksi saatu Xtran ketsuppi käytettyä, eli saan vihdoin kaappiin sitä kaivattua Heinzia -ainoaa ja oikeaa. Vaikka on Xtrakin ollu yllättävän ok.

Muttei tietenkään hyvää ilman huonoa:

- Vaikka tänään liikuin, niin takana on 2 (siis 2!!) lepo/palautuspäivää. Ja oletettavasti en koko viikonloppuna ehdi mitään jumppailemaan. :/ Eli hyvä et kävin tänään, mutta ois sitä voinu rankemminkin vetää, vaikka sen salin tai sit pumpin vielä ic-lämmittelyn päälle. Mut en muka tai siis oikeestikaan ehtinyt. Muuten en nyt kirjottais tätäkään.

- Vaikka kalorit on jees, niin sekä eilen että tänään siemaillu tollasta alkomahoolitissuttelua. Ihan turhaan ja turhaa kaloritaakkaa. Ne ois voinut käyttää oikeesti palauttaviin ravintoaineisiin tai jättää vaikka käyttämättä. Mut ok silti.

- Haku käynnissä, mutta riittääkö rahat ja pystyisinkö muuttamaan täältä keskustan sykkeestä sinne maalle opiskelemaan edes viikoiksi? Vois tulla oikeesti tsempattuu kunnon ja opintojen kanssa, mutta mä oon kuitenkin kaupunkilainen. Olisko se kivaa pidemmän päälle. Mutta tuollasta koulutusta ei saa oikein muuten. Haluan, mutten tiedä kestänkö. Ero rakkaasta, ero kaupungista, ero kavereista. Okei vaan viikoiksi, mutta silti. En mä haluaisi muuttua sellaseksi.

- Uusi esimies sotkee, ei ole järjestelmällinen, tehokkuudestaan huolimatta se sumentaa mun järjenjuoksua enkä pysty spurttaamaan duunissa nauttien siitä niinku ennen. Mut onneks sentäs se vaikuttaa tyytyväiseltä. Ja entiseen tilanteeseen nähden kaikki on ok, heti kun vaan meiän kakkonen palaa kuvioihin.

- Huominen ja koko viikonloppu stressaa. Kolme aamuvuoroa, pe-la-su. Huomen oon hajalla kun haluisin olla jossain muualla, kotona treenaamassa iltaan ja salilla. Lauantaina oon naatti kun bailaillu ja soitellu koko yön. Sunnuntaina oon väsy jälkeistöhnässä ja vielä toi kesäaikaan siirtyminenkin saatana. Enkä mä oikeesti tiedä miten hoidan sen huomisen kunnialla vaikka inspiraatiota kyllä piisaa.

- Onko tuhlausta laittaa 50 euroa 10 salikäyntiin, jos sit kuitenkin otan kesäks sekä tunnit että salin vapaan kulkurin. :( Mut kun inspirois jo nyt, en jaksa venaa.

Muuta olennaista sitten. Oon ainakin hetkellisesti irtautunut mun ajoittaisesta innosta pro-ana sivustoihin. Kokeilin aamulla käydä, mutta eipä se sytyttänyt. Tuntuu että nää nykyset ei enää vastaa mun tarpeisiin. Missä on ne 16-25 -vuotiaat tasaista elämää viettävät aikuiset normaalipainoiset laihduttajat? Kaikki on nykyään jotain yläaste-lukio-ikäsiä rokkarilaihuutta tavoittelevia, varmastikin sairaita, mutta ei mua silti kiinnosta siitä lukea. Taso kun tuntuu olevan "kuluttaako parsakaalin syöminen rasvaa enemmän kun mitä siitä tulee". Voi äly. Kyllä syömishäiriöinen tietää. Mutta ei ilmeisesti enää ihan kaikki niistä. :P Hiven mustaa huumoria! Voi jos voisin kaiken sen laihdutus- ja ravintotiedon jota mussa on turhaan kompensoida suoraan tulevien tenttien kirjojen sisältöön. Ei tarvis lukea varmaan seuraaviin kahteen vuoteen. :D

Mies leikkasi pitkän tukansa aika lyhyeksi. En ole vielä ihan varma pidänkö siitä. Mutta on se ainakin erikoinen. Ja tykkään kyllä erikoisesta.

Väsyttää. Mut se on jees. Nyt aikasin nukkumaan ja sit helkkarin rankka vkonloppu eessä. Mut sitpä se on ohi. Ja jee, uudet haasteet edessä. :/

Aurinkoista ja kaunista!

Jostain syystä päädyin viimein avaamaan ihka oman rohkean blogini ajatuksena kirjoittaa ihan kaikesta. Sekalaisia eritytyneitä blogeja jonkin verran pitäneenä päätin tällä kertaa kirjoittaa vain selkeästi kaiken ja kaikesta tulevaisuudessa tähän yhteen. Millaiset aiheet sitten voittavatkaan, jää puhtaasti nähtäväksi. :/ Toivottavasti vapautuneet, iloiset ja onnelliset hehkutukset tietysti! Sen enempiä en aio nyt mitään aloitusrituaaleja tässä esitelmöidä, eiköhän kaikki aikaa myöten muotoudu sellaiseksi kuin on tarvis. Näkee senkin. Aion myös tulevaisuudessa ehkä opiskella tarkemmin koko blogilaitoksen minkäänlaisista muotoiluseikoista lisätietoa!

Nooh. Mielessä pyöriviä asioita TOP5 tänään:
1. Pitäisi nyt saada essee kirjotettua, että ehtisi sitten keskittyä muihin ajankohtaisempiin kouluasioihin.
2. Miten mä pystyisin nyt lopettamaan herkuttelun ja etenkin sokerinsyömisen kun seinään juuri tänään, kun alkoi uusi viikkokin?
3. Mistä mun päänsärky johtuu?

Itseasiassa jätänkin sen tuohon TOP3:een vaan koska kaikki loput asiat ovat täysin jonninjoutavia, niitä on miljoona ja kaikki ovat ihan yhtä top keskenään. Kuten: pitäskö värjätä hiukset tänään, mikä olisi hyvää bilemusiikkia, riiittääköhän rahat hyvin seuraavaan palkkapäivään kun sitä nyt meni sinne ja tänne ja tuonne, onkohan spinningtunti rankka, ketä pyytäis morsiusneidoksi, onko Facebook oikeasti vaan USAn hallituksen juoni, miten mulle on kertynyt noin miljardi käyttämätöntä bodylotionia, jne. jne. jne. Ei enempää niistä. Tai ehkä myöhemmin.

Esseetä olen saanut reilun kahden sivun mittaisen tukisanalistan verran aikaan, en enempää, eli vielä on siis käytännössä koko noin 10 sivua kirjoittamatta. Se siitä. Yritän vielä.

Syömisistä... No, tänään mennyt 350 kalorin aamupala ja suunnilleen samankokonen lounas. Äsken vielä kuppi teetä ja omppu. Proteiinia koossa 55 grammaa. Miten voin vastustaa kaikkia perkeleen kiusauksia loppupäivän? Tai siis lähinnä illan! Oon menossa ihan kohtapuoliin tästä spinningiin, ja sitä ennen aattelin syödä tollasen 300 kalorin välipalan tai siis päivällisen. Sit vielä illalla ehkä 2 x tuo 300 kaloria, niin ois oikein jees. Eli 350 + 360 + 50 + 3 x 300 = 1560. Menee kyllä varmaan tuosta ylikin, mutta siksipä noin tiukan ylärajan oon ottanutkin, kun tulee kuitenkin illalla vähän pyöristettyä. Ja spinning jos on vetävä, niin siitähän tulee miinusta varmaan 300 ainakin. Eli hyvällä onnella saisin totaalikalorimäärän pidettyä jossain 1600 hujakoilla. Jee. Mutta onnistuukohan... Iik. Oon nyt niin mässytelly vapaasti viime aikoina ja tottunu siihen ja sokeririippuvuus ihan valloilllaan. Jääkaapissa on vielä siiderikin, ja kaapissa taateleita ja rusinoita pashan jäljiltä. Voi ei.

Maksoin kuitenkin tänään vähistä rahoistani nutriksen lisenssin puoleksi vuodeksi. (http://www.nutris.fi) Eli aattelin että sinne nyt ihan tunnollisesti syöttäisin kaikki syömiseni ainakin noin suunnilleen. Seuraisin vähän hiilari-protsku-suhteita ja energiamäärää. On sen kanssa ainakin ihan kivaa ja aikaavievää pelailla jos ei muuta sitten. :) Oon testannu sitä sen ilmaset 7 päivää tuolla pro:lla ja nyt sitten ostin standardin. Vähän hirvittää jos se tuntuu ihan lällyltä, kun tuossa prossa näkyy kaikki sinkit ja seleenit ja kaliumitkin... :/ Tosin aika hyvin ne on viikon ajan näyttäneet mulla hoituvan, että ehkä ne voi ja kannattaakin unohtaa.

Ja päänsärky on taas palannut. Pari päivää olin ilman, mutta nyt se sama on tullu. Panadolia oon ottanut tänään gramman ja nyt alkaa hellittää. :( Johtuukohan se noista saakelin e-pillereistä? Voisinkohan lopettaa ne? Vai tulisko akne bumerangina heti takas? Aargs. Miksi sellaisen länsimaisen yhteiskunnan vitsauksen on täytynyt juuri muhun tarttua? Juuri muhun joka ei siedä hormoneja? Rasittaa ja ärsyttää tuo tuollakin ajatuksella vaakailu. Mitä jos ne pillerit on tuon mun makeanhimonkin takana?

No jea. Oli kiva turista, mut nyt lähen nappaa voikkaria ja sitten sinne jumppailuun. <3