keskiviikkona, toukokuuta 07, 2008

Feel the city breakin and everybody shakin!

Ha! En oo kuollut! Vaan pienelle blogikatkolle jäänyt... Sorry about that.

Kootaanpa taas pienesti kaikki viimeaikainen söpöön tiivistelmään. Viimeisimmän tekstini jälkeen seurasi satunnainen viikon mittainen ruokasekoilu koko vappuvappusen yli su 27.4.-pe 2.5. Arviolta 3000-5000 kaloria päivässä. Ou mama. Ällöttää kun ajattelee. Koko ajan pahenevaa vitutusta, ahdistusta ja itseinhoa, kun en muka ota tätä tosissaan. En edes liikkunut kun oli vähän niinkun jatkuva darra tai sitten töitä. (Su - darra, ma - tentti ja töitä kuten kerroin, ti - töitä, ke - töitä, to - darra, pe - ehkä darranjämät mut kävin lenkillä viimein!) Lauantaina ryhdistäydyin töissä - melkein! Saattoi tosin ollakin ihan ok päivä, en muista. Sunnuntai meni taas ihan lässyksi. Mutta huhhuh, maanantaista asti ollut "ok". I'm invincible?!?

No tässä tapauksessa "ok" tarkoittaa 2000-2500 kaloria päivässä ja runsasta liikuntaa. Järki kädessä kun olen todennut, että liikkuessani normisti (siis mikä mulle on normia) ja tuossa duunissa (15-30h/vko) on mun energiatarpeeni ihan raatorehellisesti varmaan jotain tollasta 2400 luokkaa päivässä. Eli että jos joka päivä yrittäisi syödä saman verran. Vaikkei kaikki päivät niin aktiivisia oliskaan, niin kokonaisuushan sitten ratkaisee. Irrottautuakseni siis tuosta kaameasta mässäilykierteestä päätin alkaa mättää napaani sitten edes tervettä ruokaa, kuin karkkia, suklaata tai jätskiä.

Tulokset tähän mennessä? Tämän päivän aamupunnituksen mukaan en ole viikon mässäilykierteessäni juuri pahaenteisesti lihonut, vaan tuo 56 tavoiteraja on yhä turvallisen korkealla, eli minä sen alle! Suorituskyky liikunnassa on <3 <3 <3 ihana!!! Kun kuopan pohjalta nousin ekalle lenkille, niin ohhoh sitä eroa, vaikka siinä vaiheessa olin lähinnä sokerienergiaa itseeni tankannutkin. Sama meno nyt jatkunut tällä viikolla. Oon siis päässyt ihan uudella innolla panostamaan tohon liikkapuoleen, yritän jopa aktiivivenytellä iltasin! (Oho!) Ehkä ihan hiukan pudotan vielä kalorimäärää parin viikon päästä, jos tuntuu että paino lähtis nousuun, mutta toisaalta teen koko ajan duunia kesää kohti enempi, eli tarvekin pysyy ehkä isona? Saa nähdä. Lihoa en tahdo, mutta laihtua kyllä tuon maagiset 3 kiloa vielä. :) Mitä sitten teen? Maanantaina "onnistunut päivä, epäonnistunut ilta" -yrityksistäni EN masentuneena, vaan voitontahtoisena ja aggressiivisena kaivoin esiin vanhan arvokkaan opukseni, Katri Mannisen & co. "Tehokiinteytys". (Ko. kirjassa on sellanen 12 viikon tehotreeni normaalipainoiselle joka tahtoo kiinteytys superbodymonsteriksi.) Hyödynsin nyt teosta lähinnä inspiraationlähteenä, mutta ennen kaikkea nappasin sieltä ravinto-osiosta vaikka mitä hyödyllistä tietoa. Annoskokoja, yms. yhdistelin vanhaan tietooni - JA ALOIN NOUDATTAA HYVÄN RASVAN SAANNIN SUOSITUKSIA tuosta kirjasta. Sitä en oo meinaan tehnyt ikinä. Aina terveelliseen pyrkiessäni olen vaan karsinut rasvan. Piste. Nyt meni neljättä päivää öljyä aamupuuroon ja kaapista löytyy maapähkinää, mantelia ja cashewta. Iik apua! Pyrin myös enimmät hiilarit syömään päivän aikana ja illalla proteiinipainotteisemmin, tosin tää on ollut tosi vaikeeta. (Hiilarit on namia, pakko saada niitä vähän iltasinkin.) Ruoka-aikoja en ole tuijottanut niin natsisti kuin yleensä, koska todettu juttu (tsiljoonaan kertaan) on että töissä ne eivät kuitenkaan päde. Pääsääntönä on että vapaapäivänä tulis 5 x 400 kaloria. Mutta noita voi pilkkoakin esim. yhden 400 kahtia. Tosin harvemmin on aikaa juosta jatkuvasti jääkaapilla, mutta jos tarttis niin vois. Kunhan tulee se 2000. Se on pääasia. Ja mielellään ainakin 1600 jo päivällä, ettei mee illalla DVD:n äärellä mässäykseksi. Jos on illalla tuntunut että jotain vois vielä syödä niin ei muuta kun pähkinät käteen. (Ja whattafak - tämä siis on muka stopannut mässäyksen ja lihomisen?!?!? Pitää nyt vielä vähän tsiigailla...)
Tänään aamupala (400) syöty 10.30, eli seuraavaan ruokaan aikaa siitä 3h, se on siis 13.30. Ja niin edelleen. Lähen sitten vielä illemmalla lenkille. Sitä ennen yritän vähän kouluduuneja puskea. Niitäkin vielä riittäis. :( Ja rahatilanne surkea. Ei kiitos sitä tän kuun luottokorttilaskua ollenkaan mulle, sit ois kaikki jees. Mut sieltähän se pukkaa.



Voisin kertoa jotakin olennaista ja kiintoisaa ensi viikonlopusta, mutta pelkäänpä että se rajaisi henkilöllisyyksiä siinä määrin, etten taida uskaltaa. Pointti kun tässä blogissa on tällänen ANONYYMI vuodatus. Mutta se liittyy siis mässäilykierteen ohessa siihen, että päätin alkaa syödä "kunnolla" niin vaikeaa kun se mun elämässäni onkin. Siis lähinnä aikataulullisesti ja varallisesti. :) Ollapa Angelina. Sillä on Brad ja rahaa ja vauvoja ja bodya. Hö.

Ei kommentteja: