perjantaina, huhtikuuta 04, 2008

Ana-koru!

Päätin ottaa käyttöön tämän niin sanotun ana-braceletin. Määritelmähän on vaan jokin puna- tai purppurasävyinen, yleensä helmirannekoru. En sinällään ole ana, enkä etenkään pro sellainen, mutta innostuin ajatuksesta johon koko koru ikäänkuin perustuu. Itse olisin ehkä syömishäiriömääritelmiltäni jotakin BEDin ja ortoreksian kausittaista välimaastoa, luulisin.

Ainakin armaan Googlen tietojen mukaan koruidea on lähtöisin anailevilta julkimoilta, jotka ovat alkaneet braceletiä käyttää saadaakseen voimaa syömistensä hallintaan (tai anojen kohdalla syömisestä kieltäytymiseen), eli ikäänkuin muistuttamaan tahdonvoimasta. Koska en tavoittele mitään anokroppaa, vaikka joku ehkä niin voisi väittääkin, päätin että omaksun tuon tahdonvoima-ajatuksen. Treenaan vähän tällasta "placebolaihdutusinnostusta". Koru on koko ajan ranteessa näkyvillä oikeassa kädessä, jolla syödäänkin pääasiassa, ja yritän nyt ajatella sen muistuttavan mua terveellisen syömisen merkityksestä itselleni. En tarvitse liikaa sokeria, suolaa, rasvaa tai alkoholia. Voin olla onnellinen ilmankin, ne eivät anna mulle yhtään mitään. Maistaa voin, mutta mässäämisellä ei ole tarkoitusta, ainakaan mielekästä sellaista. Onni tulee ihan muista asioista, kuin ähkystä olosta ja ylimääräisistä kaloreista. Eli yritän vääntää omalta osaltani tuon anakorun jonkinlaiseksi syömään-opettelun-suggestio-koruksi. (Tuo olisi yhdyssana, mutta laitoin viivat, että olisi helpompi lukea. :)

Ihan hyvin ovat kaksi viime päivää menneet, noin suurinpiirtein. Olen ehkä liian tiukkapipoisesti päätynyt laskemaan kaloreita sekä nutriksen että keho.netin myötä, mutta muuten olen tyytyväinen. Kunhan vaan näin onnistuisi jatkumaan ensin a) viikonlopu yli, b) sunnuntaina ja muutoin töissä -se on paha paikka ja c) sitten vielä koko loppukevään. :) Toiveikas olen tällä hetkellä! Aurinko paistaa, on nättiä, mies lupasi ostaa mulle jotain toivomaani Stockan Hulluilta päiviltä, oon innostunut töihin pyöräilystä ja liikuntakin tuntuu taas maistuvan. Tosin lihastreeni on vähän lihaskipuina syönyt tehoa aerobiselta puolelta. Sellanen +/- tilanne...

Kahvinkulutus on lisääntynyt, mutta niin kauan kun ruokapuoli on ok, en anna sen nyt sekottaa mitään. Pari viikkoahan menin vaan yhdellä kupilla päivässä, mutta nyt menee se 2-3. :/

Mitäs tässä vielä tietäisin kertoa... No e-pillerit päätin lopettaa. Parhaillaan on mensut loppupuolellaan meneillään, ja en aio nyt ens viikolla alottaa enää uutta lätkää. Toivon hartaasti että iho pysyy kurissa, ja että turvotus, päänsäryt, haluttomuus ja muut kenkut sivuoireet katoaa. Jos niin hyvä, ja en kyllä enää ikinä uudestaan ala yrittelemään. Se on jo monesti nähty epäonnistuneeksi tempaukseksi.

Tenttiinluku nyt on niin ja näin, ja koulutehtävät muutenkin. Oon alkanut viimepäivinä jumittaa tässä koneella anasivuille ja muutenkin kaikkeen turhaan. Koitan nyt ponkasta muutamassa tunnissa yhet tehtävät ja ehkä yhden kirjankin loppuun ja sit saisin hyvällä omallatunnolla ottaa viikonloppuvapaan koulusta. Ehkä vähän, mutta siis tosi vähän, ja uutta rannekorua tuijotellen, perseilläkin jotain tänään kavereiden kanssa. Ei huonoa ruokaa, mutta jos vaikka 1/2 pulloa viiniä ja vähän siideriä, niin se ois siinä. Silleen että huomenna ehkä jaksais lenkille ainaskin vääntyä jos noi reidet on yhtään ehtiny palautua vieläkään. :)

Mainitsin tuolla, etten anakropasta haaveile, vaikka joku niin voisi väittääkin. Mistäs sitten?

Tuossa olis vähän sen suuntasta, mitä tavoittelen. Eli lihaksikasta hoikkaa. Keira on omalla tavallaan oikein "uuh". Tykkään myös kasvoista, vaikka hymy ei ehkä ole nätein mahdollinen! :D Persoonallinen tosin, mikä on plussaa. Vatsalihakset haluaisin paremmin näkyviin, samoin käsi- ja jalka-. Olla hoikka, muttei sellanen "hyi-laiha" niinkun monet anailijoiden ihailemat mallit mun mielestäni ovat. Ei ylimääräistä rasvaa, ja lihaksia kivasti. Kovastihan Keira on analijoidenkin esikuva, mutta syystäkin. Eipä tuo nyt mun mielestä ihan liian laiha kuitenkaan ole, ainakaan suurimmassa osassa valokuvia, joita löytyy.
(Tiedän muuten yhden nuoren tytön lähiseudultani, johon olen töiden yhteydessä ollut kontaktissa ja mielestäni hän näyttää tosi paljon Knightleyltä. Onnekas. Vaikka joku ystäväni on kyllä ihan eri mieltä jutusta, mutta makuasioitahan tuollaiset ovat. Mun mielestä hän on oikein söpö.)

Toinen aivan ihana niin persoonalliselta tyyliltään, kuin sitten tosiaan atleettisuudeltaan ja kropaltaan on tuo Scherzinger... :P Tyksin erityisesti "Whatever you like":n videolla olevista sporttiosuuksista ja muutenkin Pussycat Dolls -puolen tanssienergisyydestä. Plussaa Nicolelle tulee myös kanssa rinnoista. :) Kuten kuvista näkyy, niin Keiralla on rasvaprosentin myötä huvennut tuo rottinki melko pieniin, kun taas Nicole on jollain kummalla (ei kai sentään muovilla?) säilyttänyt omansa. Tosin luonnollisella ruumiinrakenteella on toki asian kanssa tekemistä.

Itse olen onneksi noihin mittoihin (hope so!) päästessäni siinä onnellisessa asemassa, että luontoni muistuttaa enemmänkin Nicolea kuin Keiraa. Äitini on jopa käynyt rintoja monta kuppikokoa pienennyttämässä, kun kaikista vaivoista kärsii, niin eivät roiku sitten lisäpainona. :) Tosin hänellä nyt on isompien rintojen aikana ollut reippaasti tuota muutakin painoa. Paha jojoilija kun on. Olen siis huonot tottumukseni puhtaasti oppinut, ainakin näin uskon. Onneksi nyt uskon tuon ana-braceletin voimaan, että onnistuisin muistuttamaan itselleni elämän ainutlaatuisuudesta. Kuinka turhaa on olla tyytymätön vain siksi ettei jotakin osaa. Kaikki on opeteltavissa uudelleen, myös syöminen!

Ei kommentteja: