Miten sattuu.

No niin. Tuloksiahan siitä syntyy kun kuri pitää. Jes. Tätä menoa oon huomenissa uusissa farkuissa ja topissa (eilen ostettu!) niin tyrmäys, että huh. :D

Oon alkanut tosissani räpeltää maailman ja omaksi ilokseni paperiversiotakin liittyen tähän elämäntapaani. Eli eräänlainen thinspiration-ruokapäiväkirja. Kahlannut jo melkein kaikki vanhat Glamour-lehteni ja muut vastaavat läpi ja saksinut thinspaavimmat kuvat ruokailuvihkoni kansien väliin. Sinne on sitten nättien mahalihasten sekaan kiva kirjata päivän kaloritilanteet tarkalleen. :) Tuohon kuluu aikaakin ihan kivasti tuohon askarteluun. Mitäs siitä, että opiskellakin pitäisi, kunhan jokin mielekäs vaan pitää mut poissa naposteluista.

Ikävä kyllä lähiaikoina tuo "jokin mielekäs" on ollut Tramal. Totesin, että se nollaa syömishimoni tosi tehokkaasti, joten nyt kaksi päivää vetänyt sen voimin. Ei hyvä. Etenkään kun niitänappeja ei enää ole mitenkään ihan älymontaa jäljellä. Mitähän sitten teen kun ne loppuvat? Pääsenkö noin vaan viekkareita vienosti eroon?

Oon nyt päättänyt että se on ensi viikon murhe. Huominen on mun pääpaino tällä hetkellä ja siihen kun selviän niin voila vaan. Ihan erikoisella tavalla sitä on Tramalhuuruissa oppinut nauttimaan nälästä ja syömättömyydestä. Voimaton olo on vaan aamusin. Nytkin pitäis jollain hennoilla viimesillä henkäyksillä pusertautua palauttavalle lenkille.

Keiran voimin yritän tästä inspiroitua! :D Ja kauniin kevätsään ja sen että illalla on vaan muutama hassu tunti duunia!