Iih!

Että apua vaan, taidan olla ihastumassa. Uuteen Mieheen. Siitä lisää kohta.

Vanhan miehen lemppasin periaatteessa tosiaan to-iltana nyt siis 12 päivää sitten. En tosin ihan ensitöikseni täräyttänyt mitään järkyttäviä tunteenpurkauksia peliin, vaan sanoin etten enää halua olla yhdessä hänen kanssaan. Ja voi tätä aikaa tässä välillä. Oikeastaan nyt vasta ympäristö puhumattakaan miehestä alkaa olla millään lailla sujut asian kanssa. Itse olen siis koko ajan, kertaalleen myös Hoitajan kanssa, puinut asiaa olan takaa ja ratkaisu tuntuu koko ajan oikeammalta ja oikeammalta. Niin täydellisen parin kuin ehkä muodostimmekin. Ekat yöt eron jälkeen nukuttiin vielä samassa pedissäkin ja muutenkin aika estoitta pyörittiin kotosalla vanhasta tottumuksesta, mutta linja on kyllä tiukentunut ja tiukentuu koko ajan. Itse odotan asunnon vapautumista ja mies on aloittamassa sellaisen etsiskelyä. Tosin sillä menee varmaan nopeammin tuo homma kun raha ei ole välttämättä se maailman suurin ongelma. Eli näin.

En jäänyt kiinni, en ole jäänyt kiinni, en ole kertonut pettämisestä, enkä kerro. Julmaa ehkä, mutta en vain raaski tai voi. Ehkä sitten joskus ajan päästä kun pöly on laskeutunut.

Ja Uusi Mies sitten. On edelleen ihana. Tietysti osa on uutuudenviehätystä, mutta samapa tuo. Neljästi olen hänet tavannut nyt ja kahdella kerroista ollaan pantu. Toissapäivänä kysyin tapaako hän mua vain seksin takia ja vastaus tuohon oli että "en, arvasin että kysyt ja sen takia en oo ees tänään vongannu". Lopputuloksena yön yli kiehnäämistä ja nukkumista, ei seksiä. Tänään menen ehkä taas. Ja voisin kyllä kernaasti antaa. Mistä mä tiedän etten loppujen lopuksi itekin halua vain seksiä koska meitä ei oikeasti kovin moni asia muuten yhdistä? Nautin kyllä tästä sitoutumattomuudesta ja kaiken arvaamattomuudesta. Yhtä suurta kysymysmerkkiä koko tulevaisuus.